Tonttutouhuja

Helpotuksen huokaus: ne ovat valmiit! Joululahjaksi neulotut iiisot miesten sukat!!


Malli: Toirneach kilt hose, täällä
Lanka: Cascade Yarns 220 Wool
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm

Noudatin ohjetta muuten, mutta kilttisukan koristeellisen yläosan jätin neulomatta. Sen sijaan neuloin pienemmillä puikoilla ja pienemmällä silmukkamäärällä ribbiä muutaman sentin. Pohkeen ympärysmitta ja silmukkamäärä ovat samat kuin ohjeessa, mutta vähensin silmukoita nilkkaa varten huomattavasti vähemmän kuin ohje edellytti. Poikaystäväni suvun miehillä on paksut nilkat ja korkeat jalkapöydät :D.



Langaksi valitsin aika epäsopivan sukkalankan, johtuen ihan käytännöllisistä syistä (eli siitä, ettei suosikkinettiankakaupassa ollut mitään parempaakaan, mutta halusin kuitenkin tehdä tilauksen sinne muiden ihkulankojen takia :D). Eiköhän tämä lanka kuitenkin kotikäyttöä edes jonkin aikaa kestä. Poikaystävä kävi täällä kylässä ja sovitti sukkaa ja ainakin hänelle se oli ihan sopiva, toivotaan että olisi isällekin.

Toistaiseksi en ole lisännyt sukan yläosaan mitään kuminauhaa. Itselläni ei ole polvimittaisten sukkien käytöstä mitään kokemusta, joten en oikein tiedä pitäisikö sukkiin sellainen virittää vai pysyvätkö ylhäällä ilmankin. Onko pitkiä sukkia käyttäneillä mielipiteitä?

Koukuttamisen tuloksena syntyi tällainen lankojen säilytyskori:


Malli: Clutter control: Stash baskets by Bernat Design Studio, täällä
Lanka: Rowan purelife, väri 981 n. 100 g
Koukku: apua, apua, muistaakseni 3,5 mm

Lankaa jäi vielä yli, joten varmaan jossakin vaiheessa virkkaan toisen, pienemmän säilytyskorin esimerkiksi meikeille. Malli oli todella yksinkertainen, joten koukkuun uskaltaa tämän ohjeen kanssa tarttua vaikka viime kerrasta olisikin kauan aikaa!


Huomatkaa lankakorin taustalla ulkoa paistava aurinko :). Täällä on vielä ihan aurinkoista, syksyistä säätä. Lennän ensi viikon lopulla Suomeen joululomalle ja vähän jo jännittää, kuinka harmaata ja synkkää siellä mahtaakaan olla. Ainakin ovat kuulemma hirveitä pakkasia luvanneet...

Mission Impossible

Valmiina yksi sukkapari.


Malli: Pomatomus by Cookie A, saatavana Knittyssa
Lanka: Cherry Tree Hill, Supersock Solids, väri Slate
Puikot: 2,5 mm

Nämä ovat oikein kauniit sukat, mutten oikein tiedä missä raaskin näitä käyttää! Tuo Cherry Tree Hillin lanka on aivan ihanaa neulottavaa ja langan väri on mielestäni hyvin kaunis, vaikkei kovin hyvin kuviin välitykään.

Tällä hetkellä täällä Virkataan! Pitkästä aikaa moniin vuosiin. Piti oikein katsoa netistä, että kuinkas se kiinteä silmukka oikein tehdäänkään.


Lisäksi puikoille pääsi joululahjaprojekti eli otsikon mahdoton tehtävä. Poikaystävän isä vihjaili joskus kesällä, että villasukkiin on tullut reikiä, eikä vaimo osaa hänelle neuloa uusia sukkia. Poikaystävältä kyselin lisätietoja ja sainkin tietää, että isukki käyttää vain polvimittaisia sukkia, ja ongelmana ilmeisesti mummon tai jonkin muun sukulaisen neulomissa sukissa on ollut se, että pitkä ribbivarsi valahtaa aina jossain vaiheessa alas, eikä pysy enää ylhäällä. Olen yleisesti ottaen aika itsekäs neuloja, enkä paljon lahjojen neulomisesta perusta, mutta tässä tapauksessa lahjaneuloja sisälläni ei voinut vastustaa neuloa parin täydellisiä sukkia, jotka pysyisivät ylhäällä.

Ei muuta kuin metsästämään polvimittaisen miehen sukan mallia! Helppoa? Ei todellakaan. Ravelrysta löysin vain kilttisukkia, mutta saahan siitä ihan peruskotisukan, kun vain jättää koristeellisen yläosan pois. Tätä mallia lähdettiin nyt yrittämään. Yläosaan tulee normaali ribbi ja mahdollisesti laitan valmiiseen sukkaan vielä kuminauhan, että sukka pysyisi jalassa. Haastetta projektiin tuo se, ettei koosta ole oikein mitään hajua. Poikaystävän koipi on mitattu ja nyt vaan toivotaan, että isällä ja pojalla olisi samanlainen jalka :D.

Blogikoiran uudet vaatteet

Koska opiskelut pitävän tämän bloggaajan kiireisenä, ei täällä vieläkään ole esiteltävänä mitään valmista neulomusta. Sen sijaan esittelen teille blogikoiran eli rakkaan chihuahuani Urhon, ja samalla vähän käsitöitäkin, sillä kävin viime viikonloppuna Suomessa ja ompelin samalla Urholle uuden talvitakin.

Blogikoira on terrorisoinut minun ja poikaystäväni asuntoa elokuusta 2008 lähtien. Silloisesta suloisesta kilon painoisesta mötkäleestä on kasvanut mies, ikää on nyt yksi vuosi ja viisi kuukautta ja painoa ruhtinaalliset 3,8 kiloa. Tämä kuva sai meidät puolitoista vuotta sitten ajamaan Hankoon katsomaan silloista 6-viikkoista poikapentua:


Meidän koira ei ole koonsa ja luonteensa puolesta mikään ihan tavallinen chihuahua. Voin kertoa että tuon rötkäleen kanssa voi käydä jopa juoksulenkillä ja energiaa tuntuu piisaavaan loputtomasti. Kuulemma vähän liikaakin, ainakin poikaystävän mielestä, joka joutuu hoitamaan koiraa yksin nyt kun minä olen Englannissa. Urho on myös joihinkin muihin pikkukoiriin verrattuna harvinaisen rohkea ja innostunut koira, se ei hauku ihmisille, vaan tervehtii kaikkia iloisella hännänheilutuksella ja märillä pusuilla.

Olen ommellut ja neulonut Urholle takkeja ja villapaitoja pentuajoista lähtien. En vaan näe mitään järkeä alkaa maksaa kaupan koiranvaatteista yli 30 euroa. Koska koiran kasvutahti on yllättänyt omistajansa, useat matkan varrella mentaliteetilla "no tämä takki on Urholle sopiva sen loppuiän" tekemäni takit ovat kaikki jääneet liian pieniksi.





Chihuahua on rotuna erittäin kylmänarka, joten heti kun lämpötila alkaa painua nollaan, tarvitaan jo takki ulkoiluun. Tämä viikonloppuna ompelemani talvitakki on lämmin, koska siinä on fleecevuoren lisäksi vanua välissä. Mallin koiran takkiin olen löytänyt joskus jostain käsityölehdestä ja muokannut sitä sitten pikkuhiljaa Urholle paremmin istuvaksi.




Urho on saanut mammalta myös perinteisen Jussi-neuleen, ja tämä onneksi mahtuu päälle vielä. Nuo muut pieneksi jääneet vaatteet saavat odottaa blogikoiran mahdollista pikkuveljeä ;).

Vilauttelua

Olen ehkä maailman hitain sukkien neuloja ikinä. Pomatomus-sukat ovat edelleen kesken. Jotenkin mulla vaan meni hermo ohjetaulukon tuijotteluun ja laitoin sukat joksikin aikaa telakalle. Nyt on kuitenkin ensimmäinen sukka päättelyä vailla valmis, joten vilauttelen tässä vähän alustavia kuvia.




Vielä pitäisi neuloa toinen sukka. Yäk, ällöttävää! Tosin se taitaa mennä helpommin, kun on tuo kuvio nyt paremmin päässä. On kakkossukan neulominen silti aika inhottavaa; ensi kerralla neulon sukat samaan aikaan tai kokeilen magic loopia. Tämä on muuten minun ensimmäinen sukkaprojektini sitten yläasteen seiskaluokan pakollisten villisten. Nyt kun neulomiskärpänen monen vuoden tauon jälkeen iski uudelleen, niin en jaksanut mitään perussukkia kutoa vaan tartuin vaan suoraan tuohon Cookien malliin! Enkä tehnyt edes mallitilkkua, mutta onneksi näistä näyttää tulevan sopivan kokoiset.

Sillä välin kun sukat ovat olleet huilaamassa, täällä on tikuteltu muun muassa kauluria. Lanka kuitenkin loppui kesken, eli uutta vyyhtiä odotellessa.


Lisäksi otin puikolle telkkariprojektin eli sen Minimalist-villatakin. Kuvaaminen on täysin turhaa, koska ei tuota mustaa väriä saa kameralla ikuistettua. Se on nyt sitten sininen. Tai harmaa.

Syysvärejä

Englannin posti toi minulle vihdoin perjantaina kassillisen lankoja, jotka olin tilannut Scandinavian Knitting Design-nimisestä verkkolankakaupasta. Kyseinen yritys jälleenmyy täällä Englannissa pohjoismaisia lankoja, ennen kaikkea Garnstudion lankoja. Päätin tilata lankaa kerralla vähän enemmän, ja Dropsin langat ovat mukavan edullisia, joten valinta kohdistui tällä kertaa niihin. Värit ovat yllättäen hyvin syksyisiä: mustaa, harmaata ja valkoista. Minulla on jo pitkään ollut mieltymys mustiin ja harmaisiin vaatteisiin, mutta ehkä sitä voisi joskus jotain väriäkin päällensä laittaa.


Tilasin muutaman kerän Drops Alaskaa harmaana ja luonnonvalkoisena.




Valkoinen on erästä huiviprojektia varten ja harmaan langan tilaamisen taustalla oli alun perin isänpäivälahja, mutta saa nyt nähdä, mihin aika riittää. Dropsin uusinta tuotantoa edustaa tämä Merino extra fine-lanka, josta tulee jokin päivä toivottavasti Minimalist cardigan. Tarvitsisin kiperästi mustan, yksinkertaisen käyttöneuletakin, joka sopisi kaikkien asujen kanssa.


Lisäksi tilasin kolme kerää paksua Polarista. Näistä keristä muotoutuu ainakin tämä Dropsin myssy, ja todennäköisesti lankaa riittää myssyn kaveriksi kauluriinkin.


Polarista tikutellaan näillä 10 mm ja 15 mm paksuilla pyöröillä.


Kuten huomaatte, minä en yleensä osta lankaa tietämättä, mitä aion siitä tehdä. Syy on ehkä siinä, ettei neulomiskokemusta ole vielä niin paljon, että osaisin ostaa oikeita lankoja oikeita määriä oikeissa väreissä. Mun neulominen lähtee liikkeelle aina valmiista projektista. Ensin päätän, mitä haluan neuloa ja sitten tutkin ravelrya ja blogeja ja mietin, mikä lanka sopisi projektiin. Ihan eri asia sitten on, valmistuuko ostamistani langoista koskaan suunniteltuja projekteja tai tuleeko niistä ylipäätään koskaan mitään valmista :). Mutta tosiasia on kuitenkin se, että ne langat, jotka lojuvat mulla kaapeissa kuukausi toisensa jälkeen ovat lankoja, jotka olen ostanut lankakaupoissa käydessäni muuten vaan, värin tai jonkin muun syyn takia, tietämättä etukäteen, mitä niistä on tulossa. Ehkä minäkin opin jonain päivänä ymmärtään stashin varsinaisen idean. Tai ehkä en. Ja ehkä se ei olekaan kovin huono asia?

Jotain valmista

Olen pitkästä aikaa neulonut asusteen, pikkuprojektin, joka ei vie kauheasti aikaa eikä lankaa. Olipa taas kiva huomata, kuinka nopeasti tällaiset pienet projektit valmistuvat. Neuloin siis lämmikettä käsille, ja tällä projektilla oli kiire, koska tarve hanskoille oli kova. Täällä englantilaisessa talossa, jossa parhaillaan asun, on hyvin viileää varsinkin aamuisin. Ajattelin, että näistä hansikkaista voisi olla iloa myös luentosaleissa ja kirjastossa.

Malli: Susie's Reading Mitts, Dancing Ewe Yarns
Lanka: Sublime yarns Extra fine merino wool dk, väri 0064
Puikot: 4 mm

Langaksi yritin valikoida mahdollisimman pehmeän vaihtoehdon, sillä en voi pitää ihoa vasten esimerkiksi alpakkaa. Näihin käsinesiin kului harmillisesti vain yksi kerä lankaa ja sen lisäksi himpun verran toista kerää. Nyt mulla on siis yksi vajaa kerä lojutettavana. Käsineitä ei ollut kovin helppo kuvata yksin, mutta eiköhän kuvista saa jonkinlaista ideaa! Tässä vielä yksi kuva, joka esittelee sitä ah niin ihanaa kirjallisuutta, johon nämä kädenlämmittimet käsissä olisi tarkoitus syventyä...

Startti

Tervetuloa! Päätin nyt aloittaa ihka oman blogin pitämisen, kun tähän asti olen vain aktiivisesti seurannut muita neuleblogeja. Neulomuksia on tullut nyt harrastettua aktiivisesti noin vuoden ajan, ja omia tuotoksia olisi kiva esitellä jollekin muullekin asiaa ymmärtävälle kuin äidille.

Blogin tukikohta on Suomen Turussa, mutta tällä hetkellä asun Englannissa suorittaen opiskelijavaihtoa aina ensi vuoden helmikuuhun saakka. Englantilaiset talot ovat tunnetusti kylmiä, ja olenkin nämä pari ensimmäistä viikkoa palellut jatkuvasti. Niinpä puikoille hyppäsi villasukkaprojekti sekä kädenlämmittimet. Sukat valmistuvat hiljalleen ihanaisesta Cherry Tree Hill Supersock Solids- langasta, eikä sukkamallistakaan ole pahaa sanottavaa.

Syksylle on luvassa ainakin yksi sukkaprojekti lisää, sillä olen jo erehtynyt joitakin käsintehtyjä joululahjoja lupailemaan. Toivottavasti aikaa löytyy myös omille to do-listan projekteille, joita on paaaaljon.